Perukirja – mikä se on?
Perukirja on eräänlainen yhteenveto vainajan varoista ja veloista ja se toimii lisäksi myös veroilmoituksena, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta maksettava perintövero. Perukirja on lisäksi pesän osakasluettelo, sillä perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat.
Perukirja ei itsessään luo perillisille omistusoikeutta, perinnönjako tehdään erikseen.
Aikataulu – kuinka pian perunkirjoitus on tehtävä?
Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Asia on hoidettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Mikäli aikataulu on jostain syystä liian tiukka, on tähän mahdollista hakea jatkoaikaa verohallinnolta.
Perunkirjoitustilaisuus pidetään yleensä hautajaisten jälkeen. Sukuselvityksen hankkiminen kannattaa kuitenkin hoitaa mahdollisimman pian vainajan poismenon jälkeen, jotta se ei viivästytä perunkirjoitusprosessia.
Kuka voi hoitaa perunkirjoituksen ja mitä se maksaa?
Perunkirjoituksen järjestää yleensä puoliso tai lapsi – henkilö, joka tuntee vainajan varallisuustilaisuuden. Hän siis huolehtii siitä, että perunkirjoitus toimitetaan.
Varsinaisen perunkirjoituksen laatii kaksi uskottua miestä. Uskotuille miehille ei ole asetettu säädöksissä pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia, perunkirjan laatiminen vaatii luonnollisesti kuitenkin ammattitaitoa. Perunkirjoitukset toimitetaan yleensä hautaustoimistossa tai lakiasiantoimistossa. Kustannuksista kannattaa aina kysyä etukäteen. Kuusiniemen kautta perunkirjoituksen hinta on tavanomaisissa tapauksissa 635 eur, hautausasiakkaillemme tarjoamme perunkirjoituksen alkaen hintaan 535 eur. Tämän lisäksi kuluja syntyy virkatodistusten tilaamisesta, postikuluista ja muista vastaavista maksuista. Myös omaisuuden arviointiin saatetaan tarvita ammattilaisen apua ja tästä voi syntyä kustannuksia.
Mitä kaikkea on hoidettava ja mitä perukirjaan merkitään?
Vainajan sukupuu selvitetään virkatodistuksien avulla ja katkeamaton virkatodistusten ketju kerätään kaikista niistä seurakunnista tai rekistereistä, joissa vainaja on ollut 15-vuotiaasta asti kirjoilla.
Tiedot vainajan varoista ja veloista hankitaan usealta eri taholta, kuten pankeista, vakuutusyhtiöistä, verottajalta ja muilta viranomaisilta. Varat ja velat merkitään ns. käypään arvoonsa sellaisina kuin ne olivat perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa, perukirjaan merkitään myös puolison varat ja velat. Myös yhteinen varallisuus on ilmoitettava. Perukirjaan merkitään kuluiksi kaikki vainajan elinaikaan kohdistuneet, mutta kuoleman jälkeen maksetut laskut. Myös hautajaiskulut saa laittaa perukirjaan. Kulut pienentävät verotettavaa varallisuutta ja siten perintöveroa. Verosuunnittelulla on muutoinkin jossain määrin mahdollista vaikuttaa toimitettavaan verotukseen.
Lisäksi tarvitaan tiedot mahdollisesti annetuista ennakkoperinnöistä ja vainajan kuolemantapauksen johdosta maksettavista mahdollisista vakuutuskorvauksista.
Perukirjaan liitetään kopio testamentista, avioehtosopimuksesta ja mahdollisesti aiemmin kuolleen puolison perukirjasta.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava todisteellisesti kaikki perilliset eli pesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten lapset ja mahdollisesti testamentisaajat. Mikäli vainaja oli lapseton, osakkaita ovat yleensä sisarukset. Kaikkien ei ole välttämätöntä saapua paikalle, mutta on huolehdittava, että kaikki ovat varmasti tietoisia järjestetystä tilaisuudesta. Henkilö voi halutessaan myös valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa. Tilaisuuteen ei ole välttämätöntä saapua paikan päälle, osallistua voi myös etäyhteydellä. Järjestämme perunkirjoituksia usein Teamsin tai Zoomin kautta.
Perinnönjako ja ositus
Perunkirjoituksen jälkeen voidaan suorittaa perinnönjako. Perinnönjaossa päätetään siitä, miten perintö jaetaan, eli kuka saa minkäkin osan omaisuudesta. Mikäli vainaja on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella, laaditaan ennen perinnönjakoa ositus. Osituksessa puretaan puolisoiden eli vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde, ja määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tästä muodostuu perittävä omaisuus, joka jaetaan perillisille. Perinnönjaosta täytyy lain mukaan tehdä perinnönjakokirja. Kuusiniemi laatii tarvittaessa ositus- ja perinnönjakokirjan perunkirjoitusasiakkaille, kokonaisuuden hinta alk. 385 eur.
Mikäli leski on elossa, voidaan perintö myös jättää jakamatta siihen saakka, kun leski kuolee. Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta on leskellä aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Ota yhteyttä, kerromme lisää!