Läheisen poismeno tuo mukanaan suuren surun ja muuttaa arjen hetkessä. Surun keskellä omaisten hoidettavaksi tulee useita käytännön ja juridiikan velvoitteita, joista keskeisimpiä on perunkirjoituksen toimittaminen. Tämä lakisääteinen toimitus tehdään jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen kuolinpesän varojen, velkojen ja osakkaiden selvittämiseksi. Koska kyseessä on virallinen ja oikeudellinen asiakirja, siihen liittyy tarkkoja aikarajoja. Lakisääteiset määräajat voivat herättää kysymyksiä erityisesti silloin, kun kuolinpesän asioiden selvittäminen osoittautuu monimutkaiseksi tai vie paljon aikaa. Onkin tärkeää tietää, miten perunkirjoituksen määräaika määräytyy ja miten toimitaan, jos säädetty aika ei riitä tietojen huolelliseen keräämiseen.

Perunkirjoituksen lakisääteinen määräaika

Suomen perintökaaren ja Verohallinnon määräysten mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Jos henkilö menehtyy esimerkiksi maaliskuun 15. päivänä, perunkirjoitustilaisuus on pidettävä viimeistään kesäkuun 15. päivänä. Mikäli määräpäivä osuu pyhäpäivälle tai viikonlopulle, viimeinen toimituspäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.

Kolmen kuukauden määräaika on ehdoton, ja sen laiminlyönnistä voi seurata kuolinpesän osakkaille vakavia seuraamuksia. Aikarajan noudattaminen on välttämätöntä, sillä valmis perukirja toimii pohjana perintöverotuksen määrittämiselle. Verohallinto toimittaa verotuksen perukirjaan merkittyjen tietojen perusteella. Mikäli perunkirjoitus viivästyy ilman hyväksyttävää ja ennalta haettua syytä, Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen tai myöhästymismaksun.

Suurin riski liittyy kuitenkin kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaiseen vastuuseen. Jos perunkirjoitus jätetään tekemättä ajallaan ja kuolinpesä on velkainen, osakkaat saattavat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Määräaikojen noudattaminen suojaa suoraan omaisten omaa taloudellista turvallisuutta.

TUTUSTU PALVELUIHIMME SUUNNITTELE HAUTAJAISET VERKOSSA

Milloin ja miten määräajan pidennystä haetaan?

Joskus kuolinpesän selvittäminen on niin laajaa tai monimutkaista, ettei lakisääteinen kolmen kuukauden aika riitä kaikkien asiakirjojen hankkimiseen. Esimerkiksi sukuselvitysten tilaaminen ulkomailta, vaikeasti arvioitava omaisuus, kadonneiden osakkaiden etsiminen tai virkatodistusten pitkät toimitusajat voivat viivästyttää prosessia omaisista riippumattomista syistä. Tällaisissa tilanteissa Verohallinolta voi hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen.

Lisäajan hakemisessa tärkein seikka on oikea ajoitus. Kirjallinen hakemus on toimitettava Verohallinnolle ennen alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Jos hakemus saapuu viranomaiselle vasta määräajan päätyttyä, sitä ei voida hyväksyä takautuvasti. Hakemuksessa on aina ilmoitettava perusteltu syy lisäajan tarpeelle. Hyväksyttäviksi syiksi katsotaan yleensä seikat, joihin omaiset eivät itse voi vaikuttaa, kuten viiveet virkatodistusten saamisessa tai kuolinpesän poikkeuksellinen laajuus ja vaikeaselkoisuus.

Verohallinto voi myöntää lisäaikaa tilanteen mukaan, tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. On aina suositeltavaa hakea lisäaikaa heti, kun huomataan, ettei perussäännön mukainen aika tule riittämään. Tämä ehkäisee kiirettä ja antaa mahdollisuuden hoitaa kuolinpesän asiat loppuun huolellisesti ja oikein.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?

Jos lakisääteistä määräaikaa ei noudateta eikä pidennystä haeta ajoissa, tilanteesta voi seurata merkittäviä taloudellisia ja oikeudellisia haittoja. Verohallinto määrää myöhästymisestä yleensä veronkorotuksen tai myöhästymismaksun. Koska perukirja toimii perintöverotuksen perusteena, viivästys siirtää myös verotuksen toimittamista ja vaikeuttaa kuolinpesän muiden asioiden hoitamista viranomaisten kanssa.

Erityisen vakava seuraus koskee kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaista vastuuta vainajan veloista. Perintökaaren säännösten mukaan osakkaat voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen kuolinpesän veloista, jos perunkirjoitus laiminlyödään tai jos perukirjaan annetaan tietoisesti vääriä tietoja. Käytännössä jos vainajalla oli enemmän velkaa kuin varoja, velkojilla on oikeus vaatia saataviaan suoraan omaisten omasta varallisuudesta, mikäli lakisääteisiä velvoitteita ei ole hoidettu ajallaan. Huolellinen ja oikea-aikainen toiminta onkin paras tapa suojata omaisten taloudellista turvallisuutta.

Miten valmistautua perunkirjoitukseen ajoissa?

Perunkirjoituksen valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kuolemantapauksen jälkeen, jotta kolmen kuukauden aikaraja ei pääse yllättämään. Prosessin helpottamiseksi tehtävät kannattaa jakaa selkeisiin vaiheisiin. Ensimmäinen ja usein eniten aikaa vievä vaihe on sukuselvityksen laatiminen. Se vaatii katkeamattoman sukuselvityksen hankkimista aluekeskusrekisteristä tai Digi- ja väestötietovirastosta siitä alkaen, kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta.

Laadukkaat ja kattavat hautauspalvelut auttavat omaisia myös näissä käytännön ja juridiikan vaiheissa. Kun paperityöt ja viranomaisyhteydet annetaan asiantuntijan hoidettavaksi, varmistetaan, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat koossa laillisesti ja ajallaan ilman ylimääräistä huolta. Sivustoltamme löydät hyödyllisiä artikkeleita ja oppaita, jotka tarjoavat tukea ja neuvoja kuolinpesän asioiden hoitoon.

Kun tarvittavat asiakirjat, kuten sukuselvitykset, testamentit, avioehdot ja saldotodistukset on kerätty, voidaan itse perunkirjoitustilaisuus järjestää. Ammattilaisen apuun turvautuminen varmistaa, että kaikki muotoseikat täyttyvät ja asiakirja hyväksytään Verohallinnossa ilman lisäselvityksiä tai korjauspyyntöjä.

Hautajaisjärjestelyjen ja perunkirjoituksen valmistelun ei tarvitse olla kuormittavaa. Kun käytännön asioista huolehditaan asiantuntevasti, omaiset voivat keskittyä surun käsittelyyn ja yhteiseen muisteluun. Ammattitaitoinen kumppani varmistaa, että jokainen työvaihe hoidetaan kunnioittavasti ja lakisääteisiä aikarajoja noudattaen.