Hautajaisjärjestelyiden aloittaminen

Hautausjärjestelyt voi aloittaa heti läheisen poismenon jälkeen, vaikka hautausluvan saaminen voi kestää joitakin päiviä. Voitte soittaa meille tai varata netin kautta meille tapaamisajan, niin ryhdymme yhdessä viemään asioita eteenpäin. Ensimmäinen hoidettava asia on yleensä arkun valinta. Poismennyt kuljetetaan sairaalan tai hoivakodin tiloista seurakunnan tiloihin. Kuljetus tapahtuu arkussa. Tätä ennen me hautaustoimiston väki puemme vainajan ja laitamme hänet kauniisti arkkuun.

Ennen hautajaisjärjestelyiden aloittamista on hyvä selvittää onko vainaja tehnyt ennakkosopimuksen / suunnitelman hautausjärjestelyistä. Hautausjärjestelyissä tulee aina kunnioittaa vainajan tahtoa ja vakaumusta, mutta myös omaisten toiveita otetaan luonnollisesti huomioon siunaus- ja muistotilaisuuden suunnittelussa. Jos vainajan toiveet eivät ole tiedossa, päättävät omaiset hautausjärjestelyistä. Vainajan siunaus- ja jäähyväistilaisuus on yleensä kahden – kolmen viikon kuluttua kuolemantapauksesta.

Kuka vastaa järjestelyistä?

Hautaustoimilain (8. Luku 23 §) mukaan hautausjärjestelyistä vastaa ensisijaisesti leski, avopuoliso tai lapset. Jos vainajalta ei jäänyt lähisukulaisia voi joku muu vainajan läheinen hoitaa järjestelyt ja jos hän ei ole kuolinpesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kohtuullisen korvauksen kuolinpesän varoista.

Hautajaisten kustannukset

Hautajaisten kustannukset koostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan palveluista. Jokaiset hautajaiset ovat yksilölliset ja kokonaiskustannuksiin vaikuttavat monet eri valinnat. Hautaustoimiston kautta tulevia nk. välttämättömiä palveluja ovat arkku ja mahdollinen uurna, vainajan arkkuunpukeminen sekä kuljetukset. Kuljetusten määrään vaikuttaa siunauspaikka ja hautapaikka. Tämän lisäksi kustannuksia voi syntyä siunaustilaisuuden ohjelmasta, muistotilaisuuden tarjoiluista ja järjestelyistä , kukista, lehti-ilmoituksesta, hautakivestä tai hautakivitöistä sekä perunkirjoituksesta.
Seurakunnan palvelut sisältävät hautapaikka-asiat, tuhkauksen ja mahdolliset tilavuokrat. Seurakunnan kustannukset vaihtelevat seurakunnan, vainajan rekisterin ja hautapaikan mukaisesti.

Pystymme laskemaan kokonaiskustannukset, kun kaikki valitut yksityiskohdat ovat tiedossamme. Digitaalisen hautajaispalvelumme avulla voit suunnitella ja valita haluamasi tuotteet ja palvelut, jonka jälkeen näet kokonaisuuden kustannukset. Autamme mielellämme budjettinne mukaisen kokonaisuuden suunnittelussa. Hoidamme tarvittaessa kaikki palvelut ”avaimet käteen”-periaatteella tai neuvomme teitä asioissa, jotka haluatte hoitaa itse.

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän tililtä, vainajan varoista. Mikäli vainaja oli eläessään varaton, voi hautausavustusta hakea sosiaalitoimistosta.   Kuolinpesän varallisuus onkin aina hyvä selvittää ennen järjestelyiden lopullista sopimista. Kuolinpesän varoista maksetaan ensimmäisenä kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut ja vasta tämän jälkeen muut velat. Omaiset eivät pääsääntöisesti vastaa vainajan veloista, mikäli kuolinpesä on varaton. Hautauskustannuksista, jotka on tehty kuolinpesän lukuun, omaiset kuitenkin vastaavat henkilökohtaisesti.

Hautausavustukset

Varaton tai vähävarainen kuolinpesä voi anoa hautausavustusta sosiaalitoimesta tai esimerkiksi ammattiyhdistyksen hautausavustuskassasta, mikäli vainaja oli eläessään ammattiyhdistyksen jäsen. Hautausavustuksia voivat saada myös sotainvalidit ja -veteraanit sekä rintamamiehet. Myös työnantajan vakuutusyhtiö voi maksaa korvausta työssä olleen henkilön kuollessa. Varattoman ja yksinäisen vainajan hautajaiset järjestää edunvalvoja.

Hautauslupa

Läheisenne hautausta varten tarvitsette hautausluvan. Hautauslupa on todistus siitä, että hautaamiselle ei ole juridisia esteitä.

Hautausluvan kirjoittaa läheistänne viimeksi hoitanut tai ruumiinavauksen suorittanut lääkäri. Lupa hautaamiseen annetaan heti, kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja vainajaan välittömästi liittyvät tutkimukset on tehty. Hautauslupa annetaan joko vainajan omaiselle tai halutessanne suoraan hautaustoimistolle.

Hautauslupaa ei kuitenkaan tarvitse odottaa, se ei ole este asioiden hoitamisen aloittamiseksi. Hautauslupa tulee toimittaa ennen hautausta siihen seurakuntaan, jossa hautaus suoritetaan sekä tuhkahautauksessa siihen seurakuntaan, jossa tuhkaus suoritetaan. Voitte hoitaa tämän itse, tai me voimme hoitaa sen puolestanne.

Tieto väestörekisteriin

Vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri tekee ilmoituksen kuolemasta vainajan kotikunnan maistraattiin. Siellä tieto kuolemasta kirjataan valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään, josta se välittyy automaattisesti seurakuntaan, kelalle ja verottajalle. Pankit, valtion virastot ja useat eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta väestötietorekisterin kautta.

Omaiset tarvitsevat myös kuolemasta kertovan virkatodistuksen, joka haetaan joko maistraatista tai seurakunnasta. Virkatodistuksen avulla omaiset voivat hoitaa virasto- ja pankkiasioita. Virkatodistusta tarvitaan myös perunkirjoitukseen.

Hautaamismuodot

Hautaus voidaan suorittaa joko arkku- tai tuhkahautauksena. Molemmissa hautaustavoissa siunaustilaisuuden kulku ja merkitys on samankaltainen. Tuhkahautaus voi olla arkkuhautausta edullisempi vaihtoehto.

Perinteisemmässä arkkuhautauksessa arkku haudataan maahan. Kukat lasketaan arkulle kirkossa tai kappelissa. Toimituksen jälkeen arkku kuljetetaan omaisten saattelemana hautaan laskua varten hautapaikalle. Toimituksen voi pitää vaihtoehtoisesti myös haudalla.

Tuhkahautauksessa arkku jätetään pääsääntöisesti toimituksen päätyttyä paikoilleen kappeliin, josta se siirretään tuhkattavaksi joko seurakunnan tai hautaustoimiston hoitamana. Tuhkauksen jälkeen tuhkauurna lasketaan hautaan sille erikseen varattuna aikana. Uurnan laskun yhteydessä voidaan järjestää erillinen hiljentymishetki.

Tuhkauurna tai tuhkat voidaan sijoittaa myös muualle kuin seurakunnan hautausmaalle. Tuhka voidaan haudata uurnassa, sirotella mereen tai kätkeä maahan muistolehtoon.  Tuhkan sijoittamiseen tarvitaan aina maa-tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumus. Tuhkat on sijoitettava lopullisesti yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta.

Hautapaikka

Hautapaikka voi olla olemassa oleva sukuhauta tai uusi hautapaikka. Jokaisella on oikeus tulla haudatuksi kotiseurakunnan hautausmaalle, riippumatta siitä onko kuulunut kirkkoon vai ei. Toiselta paikkakunnalta uutta hautapaikkaa voi anoa seurakunnalta, mutta kaikki seurakunnat eivät luovuta uusia arkkuhautoja vieraspaikkakuntalaisille.

Haudattaessa suku- tai jo olemassa olevaan hautaan tulee tarkastaa hautasijojen määrä ja aiemmin haudattujen vainajien hautausajat, josta selviää onko arkkuhautaus mahdollinen.

Eri uskontoon kuuluvien hautaus (siunaus- tai jäähyväistilaisuus)

Kirkolliset siunaustoimitukset pidetään yleisien kaavojen ja seurakuntien käytäntöjen mukaan. Ohjelman kulkuun on useita eri vaihtoehtoja. Siunaus-tai jäähyväistilaisuus voidaan suunnitella omaisten ja/tai mahdollisesti vainajan eläessään ilmoittaman suunnitelman mukaisesti.

Jos vainaja ei kuulunut eläessään seurakuntaan, voidaan vainajalle järjestää siviilihautajaiset. Niihin kuuluu uskonnosta vapaa jäähyväistilaisuus. Tilaisuuden voi pitää mahdollisesti kappelissa, haudalla tai kotona. Tilaisuudella ei ole mitään erityistä kaavaa, vaan se rakennetaan vainajan ja omaisten toiveiden mukaiseksi. Seurakuntaan kuulumaton vainaja voidaan kuitenkin omaisten toivoessa siunata hautaan kristillisin menoin, kunhan varmistetaan, ettei toimita vainajan toiveiden vastaisesti.

Hautajaisiin kutsuminen ja kuolinilmoitukset

Hautajaiset voi pitää aivan lähimpien ihmisten kesken tai sinne voi kutsua enemmän ystäviä. Nykyään on yleistynyt käytäntö, että vieraat kutsutaan tilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Saattoväen voi kutsua paikalle myös avoimella kutsulla, ennen hautajaisia lehteen laitettavan kuolinilmoituksen välityksellä. Siinä voi olla kutsu hautaus- ja mahdollisesti myös muistotilaisuuteen. Kuolinilmoitus voidaan julkaista myös vasta hautajaisten jälkeen.

Muistotilaisuus

Hautaan siunaamisen jälkeen omaiset ja ystävät kokoontuvat yleensä muistotilaisuuteen. Muistotilaisuuden tarkoitus on muistella vainajaa, ilmaista kiitollisuutta yhteisestä ajasta hänen kanssaan ja myös lohduttaa omaisia ja ystäviä surussa.

Muistotilaisuuden ei tarvitse noudattaa mitään virallista kaavaa. Sen ohjelma suunnitellaan vainajan toiveita ja elämäntapaa kunnioittaen. Tilaisuus voidaan pitää kotona, seurakuntasalissa, ravintolassa tai muussa soveltuvassa tilassa. Muistotilaisuuden ei tarvitse olla vakava tilaisuus, se voi hyvin olla myös tapahtuma, jossa läheiset voivat ilolla yhdessä muistella vainajaa. Tavat ja kulttuuri vaihtelevat paljon eri puolella Suomea ja myös eri perheiden kesken.

Muistotilaisuudessa on yleensä esillä muistopöytä, jonka päällä on valkea liina, vainajan kuva,  kynttilä, ja kukkia. Muistopöytään voi lisätä muitakin vainajalle tärkeitä tai hänen elämästään kertovia esineitä.

Muistotilaisuudessa on yleensä ruokatarjoilu tai kahvitarjoilu. Ohjelmaan voi kuulua adressien lukeminen, yhteistä laulua, papin puhe, muistosanat, lyhyitä puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä.

Pukeutuminen

Tilaisuus on arvokas, tarkoituksena on saattaa poismennyt kunnioittavasti viimeiselle matkalle. Suomalaisessa hautajaisperinteessä on tapana pukeutua tummaan asuun. Lasten pukeutumisessa ollaan yleensä joustavampia. Pukeutuminen kuten muutkin asiat hautajaisissa ovat kuitenkin omaisten päätettävissä.

Istumajärjestys

Omaiset ja sukulaiset istuvat kappelissa tai kirkossa takaa katsottaessa oikealla puolella eturivissä ja vasemmalle asettuvat seuraavaksi lähimmät sukulaiset ja ystävät. Mahdolliset viralliset lähetystöt asettuvat vasemmalle. Muu saattoväki voi valita vapaasti paikkansa ja katsoa, että penkit täyttyvät tasaisesti.

Kukat

Kukat lasketaan arkulle kappelissa, kirkossa tai haudalla. Perinteisin tapa on laskea kukat arkulle kappelissa siunaustilaisuuden alku- tai loppuvaiheessa. Hautajaiskukkien laskun ajankohdasta on hyvä sopia etukäteen siunaavan papin kanssa. Lähimmät omaiset laskevat kukat arkulle ensimmäisinä, jonka jälkeen vuorossa ovat järjestyksessä sukulaiset, työtoverit sekä ystävät ja muut tahot.

Laskijat pitävät ensiksi arkun vieressä muutaman sekunnin hiljaisen hetken, jonka jälkeen he lausuvat muistolauseen. Kukissa on yleensä mukana kortti tai silkkinauha, johon on kirjoitettu kukkien tuojien nimet sekä muistolause. Tämän jälkeen kukka lasketaan arkun viereen sille varatulle paikalle. Kukat laskettuasi voit hiljentyä hetken arkun äärellä, kääntyä omaisiin päin, tervehtiä nyökäte, kumartaen tai niiaten ja siirtyä kiireettä omalle paikalle.

Jos kukat on laskettu arkulle kappelissa ja arkku viedään haudalle, käy saattoväki loppuvirren jälkeen noutamassa omat kukkansa mukaan hautaansaattoon. Kun vainaja on laskettu hautaan hautapaikalla ei enää lueta tervehdyksiä, vaan kukat lasketaan hautaa peittävän kannen päälle. Silloin kun vainaja tuhkataan on usein tapana viedä kukat tulevalle hautauspaikalle, mikäli tuleva hautapaikka sijaitsee siunaustilaisuuspaikan läheisyydessä. Mikäli hautapaikkaa ei ole tiedossa, voi kukat laskea muualle haudattujen muistipaikalle. Kukat voi myös ottaa mukaan muistotilaisuuteen.

Siunaustilaisuudesta poistuminen

Loppusoiton päättyessä kantajat siirtyvät arkun viereen, yleensä merkin tähän antaa pappi tai suntio. Kantajien kantaessa arkkua ulos saattoon liittyvät ensimmäisenä lähiomaiset, jonka jälkeen vuorossa ovat sukulaiset oikealta ja sen jälkeen käytävän vasemmalla puolella olleet. Uurnahautauksessa arkku jää paikoilleen siunauspaikalle.

Surutyö

Läheisen ihmisen menehtyessä suru on suuri ja ihmiset reagoivat suruun eri tavalla. Suru on luonnollinen ja tärkeä tapa kohdata menetys. Samalla vastaan tulee oman elämän rajallisuus. Jokainen suree omalla tavallaan. Toisen on helppo itkeä, kun taas toinen suree hiljaa. Kukaan ei osaa ennakoida surun syvyyttä tai kestoa. Surun läpikäymiseen tarvitaan oma aikansa sekä tuki toisilta ihmisiltä.

Hautajaiset ovat tärkeä osa surutyötä, koska sen myötä asia tulee konkreettiseksi. Siunaustilaisuus ja muistotilaisuus ovat omaisten paikka surra yhdessä ja lohduttaa toisiaan.  Hautajaisiin kuuluu myös kiitollisuus yhteisestä ajasta ja elämän lahjasta.

Hautajaisissa vainajan saatetaan viimeiselle matkalleen. Yhteisessä rukouksessa voidaan pyytää myös voimaa kaipaukseen ja suruun sekä elämän rajallisuuden aiheuttamiin tunteisiin, ahdistukseen ja pelkoihin.

Kysy lisää

Voit kysyä meiltä mistä tahansa hautajaisjärjestelyihin liittyvistä asioista. Ota yhteyttä!

Palveluluettelo

Olemme koonneet tähän hautajaisjärjestelyihin liittyviä palveluja eritellen listaksi aakkosjärjestyksessä.

Adressit ja kynttilät
Arkut ja uurnat
Digitaalinen hautajaispalvelu
Hautakivet
Hautakivityöt
Hautaustestamentti
Kukat
Kuljetukset
Kuolinilmoitukset
Kutsukortit ja käsiohjelmat
Muistotilaisuuden tarjoilut
Perunkirjoitus
Valokuvaus