Tuhkahautauksen suosio on lisääntymässä

Vainaja haudataan Suomessa joko heti siunaustilaisuuden tai jäähyväistilaisuuden jälkeen arkussa tai myöhemmin tuhkauksen jälkeen uurnassa. Hautaustavan suhteen on aina kunnioitettava vainajan tahtoa, mikäli se on tiedossa. Vainajan vakaumus vaikuttaa käytänteisiin. Polttohautauksen, josta käytetään myös sanaa tuhkahautaus, suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Krematorion sijainti vaikuttaa tuhkauksen suosioon. Mitä lähempänä krematorio sijaitsee, sitä suositumpaa on myös tuhkaus. Esimerkiksi Oulussa peräti 50 prosenttia vainajista tuhkataan. 

Tuhkaus valitaan hautaustavaksi monista syistä. Se voi olla vainajan oma valinta, joka on tuntunut parhaalta. Myös käytännön syyt saattavat olla taustalla. Arkkuhautauksessa samaan sukuhautaan mahtuu vain rajallinen määrä arkkuja. Uurnia taas mahtuu samaan hautaan paljon isompi määrä. Uurnia saa haudata myös sellaiseen hautaan, joka on jo arkkujen osalta täynnä, eikä 25 vuoden koskemattomuusaika ole vielä kulunut umpeen.

Uurnankoristekukka

Miten toimitaan, kun äitini halusi polttohautauksen?

Kun asioit hautaustoimistossa ja seurakunnassa, sinulta kysytään, oletteko ajatelleet arkku- vai polttohautausta. Tämän perusteella asioita hoidetaan eteenpäin toiveidenne mukaisesti.  

Miten tuhkaus konkreettisesti tapahtuu?

Vainaja kuljetetaan siunauksen tai jäähyväistilaisuuden jälkeen arkussa krematorioon, tuhkaus tapahtuu aina arkussa. Tuhkauksen jälkeen vainajan tuhka laitetaan tuhkauurnaan. Käytännössä tuhkaus tapahtuu siten, että krematorion uuni esilämmitettään korkeaan lämpötilaan, noin 780 asteeseen. Kun lämpötila on saavutettu, siirretään arkku uuniin. Tuhkaus kestää yleensä tunnista puoleentoista tuntiin. Uunin lämpötila on koko tuhkauksen ajan vähintään 750 astetta. Tuhkauksen edistymistä seurataan koneellisesti mittareiden avulla. Lisäksi krematorionhoitaja valvoo tuhkausta pienen ikkunan läpi. Tuhkaa täytyy välillä kohentaa, jotta tuhkaaminen tapahtuisi täydellisesti. Tuhkausprosessin jälkeen, vainajan tuhkajäänteet ”kolataan” uunin alla olevaan erilliseen ruostumattomaan teräsastiaan ja ne jäähdytetään alle 30-asteiseksi. Tämän jälkeen tuhka ja palamatta jääneet luut jauhetaan vielä erillisellä tuhkankäsittelylaitteella. Tuhkasta myös erotetaan palamattomat metallit, kuten esimerkiksi arkun naulat ja tekonivelet. Lopuksi tuhka lasketaan uurnaan. Ihmiskäsi ei koske tuhkaan, tuhkan siirto uurnaan tapahtuu koneellisesti. Ihmisestä jää tuhkaa 3–5 litraa.

Erilaiset uurnat

Tänä päivänä on saatavilla hyvin monenlaisia uurnia. Tuhkahautauksissa on yleistä, että vainajalle valitaan yksinkertainen arkkumalli, mutta uurnan halutaan olevan persoonallinen ja vainajalle sopiva. Tuhkauurnan voi valmistaa myös itse. Silloin on tärkeää selvittää, minkäkokoinen uurnan tulee olla mitoiltaan ja tilavuudeltaan. Tuhkauurnan materiaalin on oltava puuta tai muuta maatuvaa ainetta. Uurnan vaihtoehtona voidaan käyttää myös nk. tuhkapussia, joka tulee kyseeseen, jos tarkoituksena on sirotella tau haudata pelkät tuhkat jonnekin muualle kuin hautausmaalle.

Voinko levittää tuhkat luontoon?

Tätä kysytään yhä useammin.

Hautaustoimilaki antaa mahdollisuuden haudata tuhkauurnan tai pelkän tuhkan melkein minne tahansa. Yleisimmin uurna haudataan hautausmaalle, mutta se voidaan haudata myös luontoon tai vaikkapa omalle kesämökille tai kotipihaan. Jotkut hautaavat pelkän tuhkan ja säästävät uurnan muistoksi. Uurna voidaan haudata myös vesistöön, jolloin käytetään vesistöuurnaa.

Jos tuhka sijoitetaan muualle kuin hautausmaalle tarvitaan tähän maa- tai vesialueen omistajan / haltijan suostumus. Useissa kaupungeissa, myös Oulussa, on osoitettu jo valmiiksi vesistöalueita, jonne tuhkat voi viedä ja sirotella ilman erillistä lupaa.

Mikäli vainajalle halutaan luontoon näkyvä hautapaikka tai muistomerkki, tulee aluehallintovirastolta hakea lupa yksityisen haudan perustamiseen.

Säädösten mukaan vainajan tuhka on haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan viimeistään vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Tuhka voidaan säilyttää joko krematoriossa tai paikallisen seurakunnan tiloissa. Ennen tuhkan luovuttamista krematoriosta on ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Näin täytyy toimia, vaikka tuhka siroteltaisiin esimerkiksi luontoon. Uurnan luovutuksen yhteydessä on hakijan varauduttava todistamaan myös henkilöllisyytensä.

Voinko säilyttää uurnaa kotonani?

Sen jälkeen, kun uurna tai tuhkapussi on noudettu krematoriosta tai seurakunnalta voivat omaiset säilyttää sitä haluamassaan paikassa aina siihen saakka kun tuhka viedään sen lopulliseen sijoituspaikkaan.

Tuhkaus painavista syistä ennen siunausta?

Tavallisimmin vainaja tuhkataan siunauksen jälkeen, mutta painavien syitten takia voidaan tuhkaus tehdä jo ennen siunausta. Painavat syyt voivat liittyä maantieteellisestä etäisyydestä johtuvaan vainajan kohtuuttoman pitkään kuljetusmatkaan. Ulkomailla kuolleet tuodaan hyvin usein tuhkattuina Suomeen, mutta myös Suomessa voi joissakin tapauksissa muodostua edestakaisia pitkiä matkoja, kun vainaja kuljetetaan ensin ruumiinavaukseen, sitten siunaustilaisuuteen kotipaikkakunnalle ja lopulta tuhkattavaksi. Painava syy on myös terveyshaittojen ehkäiseminen, kun kyseessä on onnettomuudessa pahoin vaurioitunut tai pitkään kuolleena ollut vainaja. Myös muita painavia syitä voi tapauskohtaisesti olla. Näistä ollaan aina yhteydessä seurakuntaan tilanteen arvioimiseksi.
Näiden lisäksi vakaumuksesta johtuvat syyt voivat tarkoittaa sitä, että vainaja viedään suoraan tuhkattavaksi, silloinkin arkussa.

Eroavatko hautajaiset tavallisista hautajaisista?

Varsinaisen siunaustilaisuuden osalta on tuhkahautauksen kulku samanlainen kuin perinteisessä arkkuhautauksessa. Arkkuhautauksessa arkku kannetaan siunaustilaisuuden jälkeen haudalle. Tuhkahautauksessa toimintatapa riippuu siitä, milloin vainaja kuljetetaan krematoriolle tai viedäänkö arkku välillä säilytykseen jonnekin. Joissakin tapauksissa arkku jätetään toimituksen päätyttyä paikoilleen alttarille. Toisissa tapauksissa arkku kannetaan saattoväen toimesta autoon.

Kukat viedään siunaus- tai jäähyväistilaisuuden jälkeen yleensä tulevalle hautapaikalle tai muualle haudattujen muistopaikalle. On myös tavallista, että kukat viedään omaisten kotiin tai muistotilaisuuteen.

Tuhkahautaukseen liittyy erillinen uurnanlasku, jonka ajankohta sovitaan hautaustoimiston ja seurakunnan kanssa erikseen. Uurnanlaskutilaisuudessa on aina mukana seurakunnan puolesta suntio ja omaisten niin halutessa myös pappi. Tuhkauurna voidaan luovuttaa omaisille krematoriossa tilassa, missä on mahdollisuus hiljentymiseen. Mikäli hautaus tapahtuu toisella paikkakunnalla tai etäällä krematoriosta, toimitaan usein niin, että hautaustoimisto noutaa uurnan ja tuo sen haudalle uurnanlaskutilaisuuteen tai toimittaa sen paikkakunnan seurakunnalle. Omaiset voivat halutessaan noutaa uurnan myös hautaustoimistosta. Uurnanlaskupäivänä saattoväki kävelee suntion kanssa hautapaikalle ja uurna lasketaan. Hauta peitetään saman tien, suntio opastaa.

Hautaustoimisto auttaa

Vaikka tuhkahautaukseen liittyy useita eri vaiheita, saadaan asiat hoitumaan jouhevasti. Hautaustoimiston tehtävänä on hoitaa asiat omaisten puolesta ja varmistaa, että kaikki sujuu. Hautaustoimistossa me myös kerromme eri vaihtoehdoista ja autamme valinnoissa.